perjantai 27. syyskuuta 2013

Ihan intona





Meillä on innostusta ilmassa. Erilaisista asioista, jokainen tavallaan. Ihana katsoa- ja ihanaa olla innoissaan itsekin. Lapsilla innostukseen liittyy tällä hetkellä usein kynät ja iso kasa paperia.

Kuusivuotiaan tyttösen syystaidetta:






Viisivuotias poika innostui kirjoittamaan. Äiti nielaisi kahvit väärään kurkkuun kun poika joka tiettävästi osasi kirjoittaa vain oman nimensä toi ensimmäisen kirjeen äidille:




Ja Hero- elokuva sitten katsottiin <3
Sittemmin pieniä kirjelappusia on ilmestynyt joka päivä.



Viisivuotiaan syystunnelmia:










Kuusivuotias ballerina.




Ja viimeisenä, vaan ei vähäisempänä, kaksivuotiaan taiteilijan näkemys perheestä pyöräretkellä <3

Mutta mistä olen itse niin innoissani-
näistä:









En ole ollenkaan käsityöihmisiä. Joskus, vuosia sitten, aloin virkkaamaan esikoispojalle villatakkia. Takki oli kaksivuotiaan kokoa. Poika täytti viisi ja hihat puuttui. Purin etu- ja takakappaleen ja lahjoitin langat hyväntekeväisyyteen. Nyt koukuttaa bambutiskirätit. Ostin ensin kaksi lankakerää. Ensimmäinen on kohta päättelyvaiheessa. Kunnianhimoisena hain 10 lankakerää lisää. Ystävät, tiedätte mitä joulupaketeista löydätte- mutta ette välttämättä vielä ensi jouluna...




Ja lopuksi, meidän pikkuisella on oma, ikioma ensimmäinen harrastus. Jumppakärpänen on siis puraissut pientä. Siitä puhutaan koko viikko, suunnitellaan mitä kavereille jutellaan ja kuinka juostaan "ylinopeutta"- ja sitten tosi paikan tullen kierretään salia käsi kädessä äidin kanssa. Ihan  parasta <3




tiistai 24. syyskuuta 2013

Iltalenkillä




Tunnelmia tutun iltalenkin varrelta. Mietin porukan viimeisenä kävellessäni taas lasten kasvua ja sitä, kuinka konkreettisista asioista sen huomaa. Pari vuotta sitten tämä lyhyt lenkki kului suurelta osin siihen että nuorinta työnnettiin vaunuissa ja samalla kahta isompaa autettiin milloin liian hurjassa alamäessä; milloin voimat vieneessä ylämäessä. Nyt pienin istuu rattaissa ja kaksi vanhempaa viilettävät pyörillä huudellen "mihin te jäitte?"






Nopeammatkin malttavat välillä pysähtyä tutkailemaan luonnon antimia.
Ja kiva kun lähtevät mielellään yhteiselle kävelylle- tämä aika ei kestä ikuisesti.
Vanhimmalla on omat iltalenkkinsä mopon ja kaveriporukan kanssa. 
Tulee aika kun nämä pienemmätkään muruset eivät pysy äidin näköetäisyydellä. 
Onneksi vielä <3

























perjantai 20. syyskuuta 2013

Syksy tuli taloon



Lämpenen syksylle hitaasti. Pidän kynsin hampain kiinni kesästä ja ensimmäiset kuulaat aamut saavat minut surumieliseksi. Viimeiseen asti uskottelen itselleni ja kaikille muillekin jotka vain jaksavat kuunnella (ja vaikka eivät jaksaisikaan...) ettei kesä ole vielä ohi. Sitten- yht'äkkiä- syksy saa minusta otteen. En enää kaipaakaan varvastossuja ja hellemekkoja vaan alan salaa toivomaankin kirpeitä syyspäiviä.  Eikä sadekaan harmita samanlailla kuin kesällä.











Syksyn tulo näkyy myös lautasella. Yllättäen kesäherkut eivät enää niin houkuttelekaan- mielenkiinto kääntyy ihaniin omena- ja luumujälkkäreihin. Koko kesän tauolla olleet pataruuat kuuluvat taas kuvioihin. 












Syksyllä pupukin saa useammin seuraa sohvan nurkkaan. Kesällä elämä on ulkona- syksyllä iltojen pimennyttyä sohvannurkka kerää kummasti suosiota. 




Syksy näkyy meillä myös väreissä. Pastellien seuraksi silmä kaipaa enemmän särmää. 
Nautitaan syksystä!
















tiistai 17. syyskuuta 2013

Vaatejuttuja












Lastenvaatteet. Pakollisia hankintoja mutta mulle myös mieluisia sellaisia. Ehkä liiankin mieluisia...
Alemmissa kuvissa tämän syksyn hankintoja; vaatekerta suoraan Pdl:n katalogista, kengät Angulus.



Lempparimerkit jostain syystä usein tanskalaisia; Noa Noa ja Pomp de Lux ovat olleet suosikkeja jo vuosien ajan. Ulkovaatteissakin taidetaan usein tunnustaa Tanskan lippua; naulakosta löytyy edellä mainittujen lisäksi Mini a Turea ja Racoonia. 

Pomp de Luxia edustaa myös ystäväni Anne, joka kävi esittelemässä uutta mallistoa meillä taannoin- kiitos!




Tennarit Zara, leggarit ja neuletakki Pdl, tunika ja myssy Noa Noa.






 Ja kyllä; meidän isommillekin lapsille ostetaan vaatteita- innostus kuvattavana olemiseen ei vaan aina päätä huimaa...


Sen sijaan ilmoitus "no niin, se oli siinä" saa tässä määrin innostusta ilmoille:


Tyttöjen tyllit vanhempaa Pomp de Luxia, pojalla sortsit ja paita myös Pdl.