maanantai 3. marraskuuta 2014

Marraskuun lapsi



Esikoiseni.
Hänen syntymänsä teki minusta äidin- 
ja siitä on kulunut 17 vuotta.
Olen saanut seurata poikani kasvua tummatukkaisesta tuhisevasta vauvasta ensin vilkasliikkeiseksi taaperoksi, iloiseksi ja uudesta innostuvaksi koululaiseksi ja nyt viime vuodet nuoreksi mieheksi.
Pojaksi jolla on sydän paikallaan.
Ihanaksi isoveljeksi ja päättäväiseksi opiskelijaksi. 
Omia mielipiteitään ja arvojaan puolustavaksi huumorintajuiseksi
ihmiseksi.
Kanssasi on helppo viihtyä.
Ihanaa että olet olemassa.






Onnea rakas poikani.
Olen sinusta niin ylpeä




4 kommenttia:

Kiitos kommentistasi!