tiistai 18. elokuuta 2015

kieppuu



Seuraan
pienen
matkaa
pihamaalla
mutkitellen
epäröimättä
yli
esteiden
kulkumme
suunnan
määrää
tuulessa
kieppuva
leijaileva
oikukkaasti
lentävä
keltainen
aurinkoakin
kirkkaampi
vallattomasti
karannut
vapaudestaan
riemuitseva
terälehti
Kieppuu
lentää
yllättäen
vaihtaa
suuntaa
ja
pieni
seuraa
nauraen
riemuiten
onnellisena
kuin
vain
yksivuotias
kesäisellä
pihanurmella
voi
Ja
yllättäen
minä
muistan
ruohonkorsien
tunnun
selän
alla
pilvien
pumpulin
muodot
niin
selvänä
taivaankanteen
piirtyneet
että
vieläkin
olisi
helppo
uskoa
satuun
tarinaan
kaukaisen
maan
räätälistä
joka
kadotti
kasan
pehmeää
villaa
taivaan
tuulien
vietäväksi
muistan
heinänkorren
maun
ketunleivän
kirpeyden
kielellä
ja
hetken
olen
siellä
niissä
kesissä
kauan
sitten
kadonneissa
Ja
mietin
lapseni
elävät
niitä
kesiä
nyt
raottavat
silloin
tällöin
toisinaan
minulle
ovea
vierailla
muistaa
jotain
kurkistaa
siihen
satumaailmaan
olla
hetken
tässä
ja
nyt
osa
muistojen
tarinaa




















Mukavia hetkiä viikkoosi!




2 kommenttia:

  1. ihanaa viikkoa sinnekin :) Lapset osaavat,herätellä muistojen kulta-arkkua vanhemmilleen :) eläydyin täysillä noihin sanoihin ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Suvi! Ja niin totta, välillä niin hyökynä tulee muistojen tulva! Mukavaa päivää sinne <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!