torstai 30. huhtikuuta 2015

vappua!



Risto 
ja
Pocahontas
sonnustautuivat
asuihinsa
jo
aamuseitsemältä,
sima on valmista
ja 
vappulounas
odottaa
syöjiä.

Munkkitaikina
on
kohoamassa,
tunnelma
on ollut katossa
jo
aamuvarhaisesta
asti.

Eikä
maassakaan
ole 
lunta.

Vapunvietto
voi
alkaa.












Pirskahtelevan iloista vappua!!




keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

kuinka väsynyt



Kuinka 
väsynyt voi olla 
ihminen 
joka valvotun yön 
jälkeen 
aamulla pysähtyy 
keittiön kalpeassa valossa 
pohtimaan 
miksi tunteekaan olonsa 
niin uupuneeksi
eikä 
muutamankaan minuutin 
kuluessa 
pysty muistamaan syytä siihen 
Kuinka 
väsynyt onkaan 
ihminen 
joka siivoaa kotiaan 
ja 
siinä samalla 
kuin 
ohimennen 
piilottaa avaimensa 
jääkaappiin 
ylähyllylle 
piiloon itseltään 
Kuinka 
väsynyt voi olla 
ihminen 
joka joutuu miettimään 
keittikö 
jo 
puuroa iltapalaksi 
vai 
oliko se ehkä 
sittenkin 
eilen 
Kuinka 
väsynyt on 
ihminen 
joka eräänä päivänä 
havahtuu
 hätkähtää 
ja 
joutuu laskemalla 
selvittämään 
omien ikävuosiensa 
lukumäärän
Kuinka 
väsynyt voi ollakaan 
ihminen 
joka päivän 
tavallisen päivän 
jälkeen 
istahtaa 
huokaisee 
ja 
silti
hymyilee


Kuinka väsynyt- 
ja 
kuinka onnellinen







Levollista iltaa ja rauhaisaa yötä!



maanantai 27. huhtikuuta 2015

minä muistan



Minä 
muistan
välähdyksiä 
menneiltä vuosilta
kun
 aina tuntui olevan
kiire
mihin-
sitä en 
enää 
pysty sanomaan
muistan 
miltä tuntui
kun 
mielestään oli aina
väärässä paikassa
ja
aikakin oli itselle 
epäreilu
 muistan
sisälläni
velloneen
ahdistuksen
jolle
ei 
ollut olemassa
selkeää syytä
ei 
yhtä nimeä
ei
selittävää tekijää
Ja 
nyt 
vuosien jälkeen 
kiire 
ulkopuolellani 
on vain lisääntynyt 
tehtävien asioiden 
lista 
kasvanut 
mutta 
sisälläni on 
rauha 
en enää halua 
jouduttaa 
ajan kulua 
en ohittaa 
leppäkerttua 
pysähtymättä 
en menettää 
hetkeäkään 
kevään heräämisestä 
minä 
muistan 
kuinka malttamattomana 
odotinkaan 
uuden sivun 
kääntymistä 
seuraavaa vaihetta 
ja sitten- 
niin mitä?
Minä 
muistan 
pelänneeni 
jään paitsi 
jostakin 
hautaudun pyykkivuoreen 
elämä 
jää elämättä 
enkä 
silloin ymmärtänyt 
elämä on 
tässä 
näitä 
pysähtyneitä 
hektisiä 
päiviä 
hetkiä 
vuosia 
en tule koskaan 
katumaan 
Minä 
muistan 
ajatelleeni 
maailma 
on 
tuolla jossain 
ja 
jään sen 
ulkopuolelle 
unohdun 
tyhjiöön 
menetän jotain 
enkä 
silloin 
ymmärtänyt 
minä 
sainkin kaiken 
ja 
enemmän
ja 
se on 
tässä ja nyt








Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!


lauantai 25. huhtikuuta 2015

Mitä jäljelle jää




Millaisena
toivoisin
heidän
minut 
muistavan 
kun 
minua 
ei enää ole
toivoisinko 
että 
he muistaisivat 
minut 
naisena 
jonka kodissa 
astiat kulkivat suorissa jonoissa 
viivyttelemättä 
pöydästä tiskiin ja kaappeihin
jonka 
sohvatyynyt olivat ojennuksessa 
ja 
toisiinsa sointuvat 
jonka 
ylähyllyillä 
ei ollut pölyhiukkastakaan 
vaikka 
olisit tarkistanut 
kevätauringon kalpeassa valossa 
keskellä viikkoa
jonka 
lapset vastasivat kohteliaasti 
hymyillen 
vieraan tervehdyksiin 
ja 
poistuivat sitten leikkeihinsä 
hiljaa ja sovussa
Toivoisinko
että 
he muistaisivat 
minut naisena 
joka 
ei koskaan milloinkaan 
jäänyt peiton alle 
flunssaa potemaan 
vaan kuuman mehun 
ja 
suomalaisen sisun 
voimalla 
nousi tehdäkseen työnsä 
ollakseen korvaamaton
Toivoisinko 
että 
he muistaisivat 
minut 
äitinä 
joka 
täydellisyyteen 
pyrkien 
suunnitteli joulut 
ja 
juhannukset
lasten talvivaatteet 
ja 
harrastukset
Toivoisinko 
että 
he muistaisivat 
minut 
vaimona 
joka 
kysymättä 
silitti miehensä vaatteet
ymmärsi harrastusmenot 
ja 
työpaineet
Mitä 
itse miettisin 
jos tietäisin 
aikani olevan lopussa
miettisinkö 
täydennyksiä astiakaappiin
juuri 
oikean sävyisiä 
asusteita kevättakkiin
sen 
kaikista kauneimman 
tapetin löytämisen 
vaikeutta
nuorimman vääränsävyisiä rukkasia
pesemättä 
jääneitä pöytäliinoja
tekemättömiä töitä
Vai
muistaisinko 
yhteiset hetket
aamiaisen ruohikolla
saunapuhtaan ihon pehmeyden
sadepisaroiden äänen
vastapaistetun leivän tuoksun
naurun ja itkun
anteeksiannon

En tiedä.
Mitä
sinä luulet?













Muistorikasta viikonloppua sinulle






maanantai 20. huhtikuuta 2015

Juuri nyt



Meillä
juuri nyt.

Iloa
valoisista illoista.

Jokapäiväisiä
pihakierroksia
ja
heräävien kasvien 
kauneutta.

Malttamatonta
odotusta
sään 
lämpenemisestä-
kohta voi siirtyä
käyttämään
kesäkenkiä.

Ihan kohta.
























Aurinkoista alkanutta viikkoa!





sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Värejä




Milloin 
lakkasit näkemästä värejä 
milloin 
maailmasi 
muuttui mustavalkoiseksi 
mietin 
ja 
toivon niin kovasti 
että voisin keskustella kanssasi 
kaikesta 
mutta en pysty 
se 
kuluttaa liikaa 
saada vastaukseksi 
totuus 
sinun totuutesi 
ei minun 
milloin 
sinulle kasvoi varmuus 
että 
vain oma mielipiteesi 
merkitsee 
ja 
on arvokas 
samaa tahtia 
katosi 
väliltämme 
avoimuus lämpö ystävällisyys 
Onko 
sisälläsi 
enää rahtuakaan myötätunnosta 
jota 
voisi hellin käsin kasvattaa 
onko 
lihaksissasi 
vielä muisto lapsuudesta 
liian painavasta repusta 
hennoilla olkapäillä 
pieneksi jääneistä kengistä 
välipalaleivän kitalakeen jääneestä rasvasta 
onko 
sielussasi 
vielä kuva 
kevään 
ensimmäisestä perhosesta 
sen hennoista siiveniskuista 
muistatko vielä 
puiden 
vihreiden hiirenkorvien sävyn 
rantahiekan 
sileyden varpaiden alla
Jos 
niin 
ehkä ei ole myöhäistä 
löytää 
yhteyttä 
saada takaisin 
sitä 
joka kerran 
olit 
kun maailmassa oli vielä enemmän 
mahdollisuuksia 
ei 
juurikaan uhkia 
kun 
jokainen vastaantulija 
ei 
vielä ollut vihollinen 
kun 
uskoit vielä hyvän voittavan 
sen 
ihmisen minä toivoisin 
saavani takaisin

Kerrothan 
minulle 
jos 
kuulet hänen palanneen




Kuva Kööpenhaminasta viime keväältä.



Toivottavasti sinun päiväsi on värejä tulvillaan




perjantai 17. huhtikuuta 2015

Näen sinussa




Näen
sinussa
omat kipupisteeni
haavoittuvuuteni
keskeneräisyyteni
minulla
on 
mahdollisuus
auttaa
sinua
yli niiden karikoiden
joihin
itse polveni löin
kahlatessani
kohti
tulevaa
vapautta
vastuuta
minulla
on 
mahdollisuus-
ja
valta valita
antaa 
sinun
luovia
oma polkusi
kulkea 
vierellä
olla 
turvana
mutta
sivussa
sillä
niin se on 
vaikka
näen
sinussa 
itseni
kuulen 
naurussasi
nauruni
helinän kuin jostain 
kaukaa
se 
on sinun
ei minun
niin se on
niin sen on oltava









Rauhallista viikonloppua sinulle!


torstai 16. huhtikuuta 2015

Lohdullista




Joskus
sitä haluaa
kietoutua 
johonkin pehmeään 
kuin 
pumpuliin

Tarvitsee
turvaa
ja
lämpöä
sisimpään

Haluaa
kuulla
vain
kauniita sanoja
tai
ehkä tiskikoneen
rauhoittavaa
hurinaa

Vetää jalkaansa
villasukat
kesähelteellä
saadakseen
lämmön
läikähtämään
sisimmässä
asti

Katsoa
saman elokuvan
viidettätoista
kertaa
juuri
siksi
ettei
pääosan
rakastavaisten
tarina koskaan
päättynyt

Laskostaa
vuodevaatteet kaappiin
juuri
niinkuin
äitikin aina teki

Toistaa
sanasta sanaan
ne 
lapsuudesta tutut
sanat
iltarukoukset
ja
sananlaskut

Juuri ne
joista
muisti vannoneensa
ettei 
koskaan 
ikinä 
milloinkaan
sellaisia
latteuksia
suostu
sanomaan

Ja 
nyt vuosien jälkeen
ne 
lausuu
hymyillen
kyynel
silmänurkassa
kimmeltäen
onnenkyynel





Lohdullista päivää sinulle







keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Olin jo tätä niin odottanut




Pölyjen pyyhkimistä 
talven jäljiltä.
Orvokkeja ikkunoille.
Auringonsäteitä ruutulasien läpi.
Räsymattoa jalkojen alla.
Kahvikupillista
kuistilla.
Eikä odotus ollut turhaa.
Ilonpirskahduksia
tuntui sydämessä asti.

Kevät,
sinä saavuit-
ihanaa

















Mukavaa päivää!







maanantai 13. huhtikuuta 2015

Tilaa hengittää




Joskus
sitä kaipaa
enemmän tilaa hengittää
Kylkiluut
tuntuvat painuvan kasaan
keuhkoja puristaa
Joku
liimautuu taukoamatta
iholle kiinni
toisen varpaat
ovat
vähän väliä
omieni päällä
Joskus
ei voi
kääntyäkään ilman että
että osuu toiseen
rakkaaseen
Silloin
on vain pakko
löytää
tilaa hengittää
ajatella
pari ajatusta
alusta loppuun
ilman keskeytystä
ojentaa
kädet kohti taivasta
tehdä tilaa
itselle
omille ajatuksille 
ja 
tunteille
Kuopsuttaa
samalla kukkapenkkiä
ostaa viikon ruokatarvikkeet
pestä sauna
lajitella pyykit
sillä ei ole väliä


Oma tila
oma rauha
tilaa hengittää







Leppoisaa alkavaa viikkoa 





perjantai 10. huhtikuuta 2015

Pari sanaa uudesta vanhasta lattiasta







Ensin oli ajatus.
Ei sitä voi. 
Ei se kestä.
Sitten
niitä alkoi tupsahdella 
silmien eteen 
milloin mistäkin.
Kuvia ja tarinoita 
maalatuista lattioista.
Laminaattilattioista.

Ja nyt meillä on sellainen.
Tämä ei varmasti kestävyydeltään 
ole 
loppuelämän ratkaisu
eikä
sovi täydellistä lattiaa havittelevalle-
mutta antaa vanhalle
lattiallemme mukavasti 
lisäaikaa.
Olen varautunut paikkailemaan mahdollisia
(todennäköisiä)
kolhuja 
tarpeen tullen.

Juuri nyt olen aika ihastunut 
tähän 
uudistuneeseen vanhaan lattiaamme






















Tässä kuvassa lattia ennen maalausta:






Kivaa keväistä viikonloppua sinulle!