tiistai 27. syyskuuta 2016

aamuisin




Aamuisin 
unen rajamailla 
lähempänä 
sitä mikä totta 
on 
vailla 
naamioita 
puolustuspuheita 
kaiken alleen peittäviä 
verhoja 
Aamuisin 
hän on 
siinä 
hän on 
eikä 
muuta tarvitsekaan 
hengittää samaa ilmaa 
sateenraikasta 
avaa 
verhot päivän paistaa 
lukee lehden 
muistamatta kohta tapahtumia 
kuitenkaan 
Aamuisin 
hän 
kohtaa itsensä 
kerää yön jäljiltä 
hajaantuneet ajatuksensa 
verkkaisesti toteaa 
edessä 
uusi päivä 
täynnä mahdollisuuksia 
edessä 
ja 
kohta jo ohitse lipuvana 
aamuun sekoittuneena 
uusi päivä 
vielä 
arvoituksena 
yhdessä 
käymme sitä ratkaisemaan 
ja 
niin 
aamu 
saisit jo väistyä 
en millään 
malttaisi 
odottaa






Mukavaa päivää sinulle


3 kommenttia:

  1. Hieno teksti!Minua lohduttaa illalla väsyneenä että aamulla on taas uusi päivä ja pienin herää maailman iloisimpana ja suloisimpana uuteen päivään sen voimalla äitikin jaksaa ei niin pirteänä herätä��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piia <3 Samanlaiset ajatukset täällä- noiden pienten ilosta ja riemusta saa itsekin voimaa vaikka väsymys on välillä melkoinen! Mukavaa lokakuun jatkoa teille <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!